Iiro Törmä

Vihreät vastasi Rinteelle maltillisesti – ilmasto- ja ympäristökysymyksissä voi syntyä hankausta

29.4.2019 17.20

Sammeli Heikkinen

Vihreät julkaisi tänään maanantaina vastauksensa hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) kysymyksiin.

Vastaukset ovat perinpohjaisia ja maltillisesti muotoiltuja. Toisin sanoen vihreiden vastaukset tuskin rajaavat puoluetta demareiden mahdollisista hallituskumppaneista.

Tämä ei ole yllätys, sillä vihreät päivittivät tärkeimmät linjauksensa ennen eduskuntavaaleja ja Rinne pyysi vastaukset juuri puolueiden ohjelmatyön pohjalta. Niinpä vihreiden vastausten suunta oli ennakoitavissa.

Vihreä Lanka kävi vihreiden vastaukset läpi. Ilmasto- ja ympäristöasioissa demareiden ja vihreiden linja eroaa paikoin sen verran, ettei yhteisymmärryksen löytäminen ole ongelmatonta.

Rinne pyysi ohjelmapohjaisten linjausten lisäksi puolueilta tietoa mahdollisista kynnyskysymyksistä. Vihreiden vastaus noudatteli puheenjohtaja Pekka Haaviston vastausta Vihreälle Langalle ennen vaaleja.

Vihreät ilmoittaa, ettei osallistu hallitukseen, joka suhtautuu kielteisesti Suomen EU- ja euroaluejäsenyyteen, edistää rajojen sulkemista tai Suomen eristämistä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Vihreät ei myöskään lähde hallitukseen, joka ei paranna vähemmistöjen asemaa Suomessa tai suhtautuu kielteisesti ihmisoikeuksiin tai oikeusvaltioperiaatteisiin.

Nämä ovat varmasti vihreille aitoja kynnyskysymyksiä, mutta tuskin sellaisia, joista varsinaisissa hallitusneuvotteluissa joudutaan vääntämään, kun niitä demareiden johdolla käydään.

Mistä sitten vääntö voi syntyä?

Ilmastonmuutoksen torjunta oli Rinteen listan ensimmäinen kysymys. Perussuomalaisia lukuunottamatta silloiset eduskuntapuolueet sitoutuivat korkeintaan puolentoista asteen lämpenemiseen johtavaan ilmastopolitiikkaan joulukuussa.

Vihreiden mielestä tämän sitoumuksen on oltava hallituksen vähimmäistaso. Puolue tavoittelee, että Suomi on hiilineutraali – eli päästöt ja hiilinielut ovat yhtä suuret – vuonna 2030.

Kivihiilen, turpeen ja lämmitysöljyn polttaminen on lopetettava ensi vuosikymmenellä ja muista fossiilisista luovuttava 2030 luvulla. Uusien fossiilisia polttoainetta käyttävien henkilöautojen myynnin vihreät lopettaisi 2030 mennessä.

Vihreiden vastauksessaan ilmaisemat tavoitteet ovat demareiden linjauksia tiukempia. Erot eivät kuitenkaan ole suuren suuria.

Ylen ennen vaaleja tekemän selvityksen mukaan demarit ovat valmiita vähentämään Suomen päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kun vihreiden tavoite on 60 prosenttia. Saman kyselyn perusteella turpeen polton takarajaksi demareille kävisi 2035 ja polttomoottoriautojen myynnin lopettamisen demarit lykkäisi vuoden 2030 jälkeen.

Hallitusneuvotteluissa kompromisseja on tehtävä. Suurissa ilmastotavoitteissa vihreät ja demarit eivät ole toisistaan toivottoman kaukana.

Vihreät tosin aloittaa vastauksensa muistuttamalla, että ilmaston lämpenemisen hillinnän ja kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttäminen asettavat reunaehdot kaikelle, mitä lähivuosikymmeninä tehdään.

Linjauksessa on liikkumavaraa, mutta tiukasti tulkitsemalla se voisi merkitä vaikkapa sitä, että budjetti tehtäisiin ilmastopäästöjen hillinnän ja lajikadon pysäyttämisen raameissa.

Mahdollinen kipupiste ovat ympäristölle haitalliset tuet. Vihreille niiden purkaminen on ollut ydinkysymyksiä, demarit taas ei ole ottanut vahvaa kantaa asiaan.

Vihreät vaatii vastauksessaan Rinteelle suunnitelmaa haitallisten tukien alasajosta tai uudelleenkohdistamisesta.

Päästökauppamenojen kompensoinnista ja turpeen verotuesta pitäisi kuitenkin vihreiden mukaan luopua jo tällä hallituskaudella.

Perinteisenä duunaripuolueena SDP:llä on tietty kynnys kajota teollisuuden saavuttamiin etuihin. Järjestöjen ympäristökyselyssä demarit jätti kantansa päästökauppamenojen kompensointiin auki.

SDP:n vero-ohjelmassa asia jää niin ikään avoimeksi:

”Ympäristölle haitalliset verotuet tulisi lakkauttaa, jos niillä ei ole muita hyödyllisiä vaikutuksia.”

Kenties todennäköisin hankauspinta vihreiden ja SDP:n välillä on siinä, kuinka paljon Suomessa pitäisi kaataa metsää.

Vastauksessaan Rinteen kysymykseen luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta vihreät sanoo, että metsän hakkuita on vähennettävä ilmaston ja monimuotoisuuden kannalta kestävälle tasolle.

Tasoa ei vastauksessa määritellä kuutioina, mutta yhtenä vastauksen lähteenä mainitaan Hiiltä pois ilmakehästä -avaus, jossa hakkuut halutaan palauttaa korkeintaan 65 miljoonaan kuutioon vuodessa, Juha Sipilän (kesk.) hallitusta edeltäneelle tasolle.

Demarit taas väläyttivät järjestöjen ympäristökyselyssä jopa hakkuiden lisäämistä nykyisestä yli 70 miljoonan kuution ennätystasosta.

Vihreiden huolta kasvatti se, että Rinne lupasi lauantaina Ylen ykkösaamussa maksaa Kemiin suunnitellun massiivisen sellutehtaan liikenneinvestoinnit valtion pussista. Rinteen kommentin voi tulkita hakkuiden rajun kasvattamisen puoltamiseksi.

”Uskon, että puun hakkuutaso kestää tämän hankkeen. Se on noin kuusi miljoonaa kuutiota lisää nykyiseen hakkuutasoon, joka on tänä vuonna 75-76 miljoonaa kuutiota. Uskon, että hanke puunkorjuun näkökulmasta saadaan vietyä eteenpäin.”

Sen sijaan vihreiden Rinteelle antamassa vastauksessaan vaatima soidensuojeluohjelman loppuunvieminen voisi demarivetoisessa hallituksessa onnistuakin. SDP oli järjestöjen kyselyssä yhdessä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa samaa mieltä siitä, että suot on suojeltava.

hallitusneuvottelut  Vihreät  sdp 

Tweet